sauna

Pispalan saunayhdistys ry Pispalan valtatie 9, 33250 Tampere

  • Rajaportin sauna
  • ma, ke 18 - 22
  • pe 15 - 21
  • la 14 - 22
  • puh 050 310 2611
  • GSM 040 776 5198
  • Rajaportin kahvila
  • ma, ke 16:30 - 22:30
  • pe 13:30 - 21:30
  • la 13:30 - 22:30
  • GSM 044 055 9353
  • puh (03) 213 0117

Saunayhdistyksen aktiivit etsivät marilaisten saunakulttuuria syksyllä 2006

Marin maassa oltiin sukulaisten vieraina

Sen piti olla aikamoinen pyhiinvaellusmatka ja sellaiseksi se muodostuikin. Kymmenkunta vuotta sitten Erkki Helamaa julkaisi Sauna-lehdessä jutun marilaisten saunakulttuurista. Rajaportin saunalla sitä tutkittiin suuren hartauden vallitessa. Marin maa on siitä asti siinnellyt saunayhdistyksen aktiivien mielessä saunan pyhänä maana. Ja viime syyskuussa sitä viimeinkin päästiin tutkimaan omin silmin.

Tamperelaisia järjestäytyneenä yöllä Marin tasavallan rajakyltin alle. Äärimmäisenä oikealla Savusaunaklubin puheenjohtaja prof. Pentti Tuohimaa.

Kansainvälisen Savusaunaklubin matkalle osallistui jäseniä myös Pispalan Saunayhdistyksestä ja muutama Suomen Saunaseurasta, kaikkiaan yli 40 saunojaa. Matkakohteet oli tiedustellut Suomalais-Ugrilainen Matkatoimisto, josta oppaana toimi tuttu mies, vepsäläinen Leo Baskin.

Suomen kansan alkukoti sijoitetaan taas tänne, Volgan mutkaan, ja sana löyly on tunnettu marin kielessäkin. Lel tarkoittaa sielua. Sanan merkitys on uskonnollinen, mutta se merkitsee myös saunan löylyä (lel=löyly). Löyly on jotain jonka voi ymmärtää vain suomalainen. - Tai suomen sukuinen. Saunoimme marilaisissa saunoissa, eikä niiden löylyä voi pelkästään moittia.

Marilaisten kansallinen herätys oli toki tiedossa, ja siitä johtuvat vaikeudet Venäjän Federation hallinnon kanssa. Kansallisen herätyksen symbolina toimii perinteinen luonnonuskonto. Perestroikan parhaina aikoina marilaiset olivat Euroopan ainoa kansa, jonka virallisena valtionuskontona oli luonnonuskonto; hyvin paljon muinaissuomalaista luonnonuskontoa muistuttava. Saunominen on marilaisille jumalanpalvelua. Saunan lisäksi tähän uskontoon kuuluvat pyhät järvet (=Pyhäjärvi), pyhät lähteet, uhrilehdot ja pyhät puut. Metsä saa toimia kirkkona (niinhän suomalaisessa laulussakin lauletaan!). Marilaisen uhripapin selostaessa metsän mystiikkaa kaikki tuntui sangen kotoiselta. Kyllä me selvästi olimme sukulaiskansan vieraina!

Feministinen uskonto?

Korkein jumaluus on pyhä lehmus. Shostshin-Ata. Suuri Äiti. (Ata on selvästi sama sana kuin äiti!). Korkein jumaluus on siis nainen. Suomen sukuisia kieliä yhdistää myös se seikka että kolmannen persoonan pronomini on molemmilla sukupuolilla sama. Ainakin kielessä suomalais-ugrilaiset ovat tasa-arvoisia.

Saunan jälkeen on lupa mennä uhrilehtoon...

Eikä uhrilehtoon ole menemistä ilman saunaa. Ja ennen saunomisen suomaa ruumiillista puhdistautumista on käytävä läpi henkiset puhdistusmenot. Uhrilehtoon ei mennä pahoin aikomuksin. Jumalilta rukoillaan metsästys-, kalastus- tai matkaonnea, ja lemmensasioissa on luvallista kääntyä jumalien puoleen. Aseita marilaisten jumala ei siunaa. Palvontamenotkin sopivat jääräpäiselle suomalaiselle. Mitään säädettyjä rituaaleja ei ole eikä pappi käytä valtaa alistamalla yksilöä noudattamaan kaavaa. Kukin lähestyköön jumalaa yksilöllisesti oman mieltymyksensä mukaan. Uhriliinan voi sitoa puun oksalle kunnioituksen merkiksi, mutta säädyllisintä on tehdä se yksinäisyydessä, kahden kesken jumalansa kanssa. Kas tässä on uskontoa individualistille!

...missä voi kunnioittaa metsän jumalia sitomalla uhriliinan pyhään puuhun.

Liskoja ennen dinosauruksia

Marinmaalle ei ulotu rautatie. Junalla mentiin Marinmaan rajoille. Sieltä jatkettiin vanhoilla Gaz' eilla Kotelnitsin (=kattila) pikkukaupunkiin. Kaupunki on saanut nimensä tsaarinaikaisesta kattilatehtaasta, mutta esihistoriassa mennään tosi kauas menneisyyteen. Volgan rantatörmästä Marinmaalla kaivetaan esiin fossiileja, jotka ovat jäänteitä ennen dinosauruksia maailmaa hallinneista liskoista. Kotelnitsi on Valkeakosken kokoinen, mutta siellä on maailman harvinaisimpiin kuuluva paleontologinen museo. Paleontologian tutkijoiden pyhiinvaellukset suuntautuvat myös Marin maalle.

Tämän näköiset otukset hallitsivat maailmaa ennen dinosauruksia satoja miljoonia vuosia sitten.

Marin maan kamara on siis hyvin vanhaa, ja se yllättäen se näkyy saunassa! Heti ensimmäisessä saunassa (joka on marin kielellä montsa) ihmettelimme kun kiuaskivinä oli tiilenkappaleita ja muuta keramiikkaa. Sitten äkkäsimme, että maaperässä ei ole lainkaan kiviä, peruskalliosta nyt puhumattakaan. Savea ja punaista multaa sen sijaan on loputtomiin. Täällä ei jääkausi ole jättänyt perinnöksi moreenia. Kiuaskivet on pitänyt polttaa keraamisesti, joten keraamiset kivet siis ovatkin alkuperäisimmät kiuaskivet. Jos uskomme saunatutkijoiden väitteitä, joiden mukaan marilaisten sauna on suomalaisen saunan alkumalli!

Marin maan kamarasta puuttuvat sora, kivet, moreeni, peruskallio...

Perinnesauna rakenteilla Untshon kylään

Marilaisesta perinnesaunasta oli yllin kyllin luettu kuvauksia erilaisista saunatutkimuksista, ja heti ensimmäisenä päivänä päästiin sellaiseen. Saunan isäntä tosin oli venäläinen uudisasukas, mutta kylä oli vanha marilainen kylä. Maaltapako on tyhjentänyt marilaisenkin maaseudun, eikä tässäkään 12 talon kylässä ollut enää kuin 3 asuttua taloutta.

Marilaisessa perinnesaunassa on lauteilla tilaa vain muutamalle. Jorce Markkula 3. oikealta.

Muutama maaseudun kylä on toki säilyttänyt elinvoimaisuutensa, kuten esimerkiksi yöpymispaikkamme Untsho. Kylän sovhoosi ponnistelee sopeutuakseen markkinatalouteen. Parhaiten on menestynyt hevostalous, sovhoosi kasvattaa mm. ravihevosia, mutta maataloustuotanto ja käsiteollisuus on monimuotoista. Tuotevalikoimassa oli mm. huopatuotteita, hunajaa ja vaikkapa vodkaa, jotka kaikki kelpasivat suomalaisvieraille. Matkailusta yritetään saada lisäelinkeinoa kylälle. Rakenteilla oli 20-huoneinen hotellirakennus ja perinnesauna! Suomessa virinnyt saunamatkailu tunnettiin ja suomalaisia toivottiin maksaviksi vieraiksi.

Savusaunaklubin luomalla asiantuntemuksella perehdyimme saunan rakennustyöhön. Piirustukset totesimme asianmukaisiksi. Hirsirakentamisen laatu arvioitiin suomalaiset kriteerit täyttäväksi. Kiuassuunnitelman katsottiin sisältävän pari heikkoutta nykytietämyksen valossa, mutta antaa ajan näyttää. Joka tapauksessa jo paikan päällä päätettiin tulla takaisin, saunomaan sitten kun kaikki on valmista. Suomen Saunaseuran Raili Vihavainen otti hirren lastuun kirvesmiehen nimmarin, ja lastu ripustetaan Saunaseuran seinälle Lauttasaareen.

teksti ja kuvat: Jorce Markkula