1920-luku

 
sisältö

Rajaportin saunan ja talouskeskuksen pitäjien perillisistä Hugosta on kehkeytynyt jopa olympiamitalisti, Fanny muuttaa takaisin kotiin kaupungilta perheensä kanssa ja jättää työt luujauhotehtaalla alkaen työt saunalla. Yhteissaunominen kielletään kaupungin järjestyssäännöissä ja Rajaportillekin tulee miesten ja naisten välille löylytilaan verho sekä naisten puolelle rakennetaan omat rappusensa. Uuden ajan sähkövalaistuksella on varmastikin oma osansa yhteissaunomisen loppumiseen.

Tunnelmakuvauksia olympialaisista. Hugo Lahtinen kertoo urheilu-urastaan.

Lahtiset rakensivat ensimmäisen talonsa Pispalaan vuonna 1890. Vuonna 1900 tuon talon osti hevosmies Erlanti Helminen. Talo on edelleen olemassa, ja siinä asuu yhä Erlanti Helmisen suku. Helmiset ostivat tontin itselleen 1924.

Ainutlaatuinen Pispala -kirjasta on mm:
Tarinointia Lahtisten ensimmäisen Pispalan -talon ostaneesta Helmisen perheestä.
Kuvasarja Pispalan valtatieltä 1920-luvulta.
Saunassa tehtiin "möötit"
Tunnelmakuvausta Rajaportilta ja saunastakin.
Tulipaloja Pispalassa.

Videoille on myös luettu otteita Tammerkoski-lehden numeroista 8/1959, 9/1963 ja 3/1989, joissa kirjoittajat muistelevat lapsuutensa saunomista 1920-luvun Tampereella.

Ensimmäisessä muistelossa kirjoittaja Anna Ylhäinen muistelee yksityiskohtaisestikin Viinikan ylivertaisen kotoista ns. pikkusaunaa.

Toisessa tarinassa Astri Kykyri kertoo Niemikatu 16:n saunasta

Kolmannessa tarinassa Katri Järvinen saunoo Tiiliruukinkadun saunassa

Neljännessä Tammerkoski-lehden juttuihin pohjautuvassa videossa kuullaan Rauni Ojalan kuvausta Tammelan saunoista, erityisesti Pinninkatu 14:sta.

Asiakirjoissa on nähtävillä mm. ensimmäinen kartta Pispalasta, missä näkyy jo joitakin taloja.

 

Videot
Artikkelit
Asiakirjat
 
 
sisältö

Rajaportin saunan ja talouskeskuksen pitäjien perillisistä Hugosta on kehkeytynyt jopa olympiamitalisti, Fanny muuttaa takaisin kotiin kaupungilta perheensä kanssa ja jättää työt luujauhotehtaalla alkaen työt saunalla. Yhteissaunominen kielletään kaupungin järjestyssäännöissä ja Rajaportillekin tulee miesten ja naisten välille löylytilaan verho sekä naisten puolelle rakennetaan omat rappusensa. Uuden ajan sähkövalaistuksella on varmastikin oma osansa yhteissaunomisen loppumiseen.

Tunnelmakuvauksia olympialaisista. Hugo Lahtinen kertoo urheilu-urastaan.

Lahtiset rakensivat ensimmäisen talonsa Pispalaan vuonna 1890. Vuonna 1900 tuon talon osti hevosmies Erlanti Helminen. Talo on edelleen olemassa, ja siinä asuu yhä Erlanti Helmisen suku. Helmiset ostivat tontin itselleen 1924.

Ainutlaatuinen Pispala -kirjasta on mm:
Tarinointia Lahtisten ensimmäisen Pispalan -talon ostaneesta Helmisen perheestä.
Kuvasarja Pispalan valtatieltä 1920-luvulta.
Saunassa tehtiin "möötit"
Tunnelmakuvausta Rajaportilta ja saunastakin.
Tulipaloja Pispalassa.

Videoille on myös luettu otteita Tammerkoski-lehden numeroista 8/1959, 9/1963 ja 3/1989, joissa kirjoittajat muistelevat lapsuutensa saunomista 1920-luvun Tampereella.

Ensimmäisessä muistelossa kirjoittaja Anna Ylhäinen muistelee yksityiskohtaisestikin Viinikan ylivertaisen kotoista ns. pikkusaunaa.

Toisessa tarinassa Astri Kykyri kertoo Niemikatu 16:n saunasta

Kolmannessa tarinassa Katri Järvinen saunoo Tiiliruukinkadun saunassa

Neljännessä Tammerkoski-lehden juttuihin pohjautuvassa videossa kuullaan Rauni Ojalan kuvausta Tammelan saunoista, erityisesti Pinninkatu 14:sta.

Asiakirjoissa on nähtävillä mm. ensimmäinen kartta Pispalasta, missä näkyy jo joitakin taloja.