Sivut suomeksi Sivut englaniksi

RAJAPORTINSAUNA-ARKISTO

Rajaportin sauna-arkisto

Tässä arkistossa voi saada tietoa ja kuulla tarinoita Rajaportin saunasta ja Tampereen muista yleisistä saunoista videoina ja äänitteinä.

Valokuvia on paljon erityisesti Pispalan saunayhdistyksen ajoilta alkaen 1989. Runsaasta artikkeli- ja asiakirja-arkistosta voi lukea kaikenlaisia saunoihin liittyviä juttuja vuosikymmenien varrelta.

Tampereella oli parhaimmillaan reilusti yli 100 yleistä saunaa. Kaupunki kiinnitti sotien jälkeen erityistä huomiota kaupungin ”saunaoloihin” eli yleisiin saunoihin ja rakensi saunataloja. Saunoja oli melkein joka korttelissa, ja yleiset saunat olivat kaupungissa monen sukupolven ajan mitä arkisin asia.

Saunat eivät olleet ainoastaan kylpykeskuksia, vaan myös sosiaalisia keskuksia. Äidit huolehtivat toinen toistensakin lapsista, ja lauteilla pysyi ajan tasalla sekä pienpaikallisista että maailman asioista. Aika usein lauteilla kuuli hyviä juttuja.

Avaa menu
Sivun alkuun
Sulje menu
Uutta
1800-luku
1900-luku
2000-luku
Teemat
Ota yhteyttä

1880-luku

Saunan perustajat  Maria ja Hermanni Lahtinen
Kuva: om Maija Sumelius

1880-luvun Tampereella oli noin 15 "vähäistä yleistä saunaa", joissa sekä saunan puoli että pukuhuone olivat yhteisiä sekä naisille että miehille.

Tammerkoski-lehden jutuissa muistellaan Nalkalan saunoja, joihin vankejakin tuotiin kylpemään kahleet jaloissa, sekä Tammerkosken rannalla olleita saunoja, joissa saunoessa kekseliäät lapset saattoivat uiden kosken yli saunoa yhtä aikaa kahdessa saunassa.

Rajaportin saunan tulevat perustajat Mooses Hermanni ja Maria Lahtinen muuttivat Tampereen seutuville.

Pikkupojat aukoivat Tampereen ja Pohjois-Pirkkalan välistä veräjää, "Rajaporttia".

Avaa sivu

1890-luku

Lahtisten kaksikerroksinen hirsitalo Rajaportilla
Kuva: om Ilona Linkova

1890 Mooses Hermanni ja Maria Lahtinen rakensivat ensimmäisen talonsa ja saunansa Pispalaan Pispalan maantien varrelle muutaman sadan metrin päähän Rajaportista. Sen jälkeen he vuokrasivat 1895 Rajaportin tontin Kaarilan kartanolta ja rakensivat sille 1898 valmistuneen komean kaksikerroksisen talon.

1891 syntynyt pariskunnan poika Hugo Lahtinen kertoo 1971 tallennetulla ääninauhalla vuolaasti etenkin Lahtisten ensimmäisestä saunasta ja elämästä 1890-luvun Pispalassa.

Tammerkoski-lehden jutuissa ylistetään paikallismurteella Juhannuskylän Patruun saunaa, josta saattoi vihta aataminlehtenä käydä kotio, sekä kuullaan muita saunatarinoita 1890-luvun Tampereelta.

Asiakirjoista voi tutustua mm. Lahtisen tekemään vuokrasopimukseen 1895.

Avaa sivu

Kupparit

Vanha kuva kupattavana olevasta naisesta
Kuva: om Pirjo Kumpulainen

Kuppaaminen oli Suomessa ainakin paikoitellen täysin yleistä vielä 1970-luvullakin. 1800-luvun lopulla se oli täyttä arkea: Tampereen yleisissä saunoissa kupparin työmaana oli lavon alus.

Ääninauhalta kuullaan tarinoita kuppaamisesta Pispalassa. Videoilta voidaan tutustua myös kuppauksen harjoittamiseen nyky-Suomessa.

Lehdistä tutkaillaan artikkeleita kuppauksesta 1870-1920

Avaa sivu

1900-luku

Rajaportin saunatontti vuonna 1904
Kuva: I.K.Inha / Vapriikki

Lahtiset aloittavat kaupan ja leipomon ylläpidon Rajaportilla sekä oletettavasti rakentavat myös edellisen asuinpaikkansa kaltaisen pienen hirsisaunan yleiseksi saunaksi.

Rajaportilla asuneen seppä Davidsonin perheen perilliset muistelevat seutua 1900-luvulla.

Avaa sivu

Tahmelan lähde ja Pispalan Vesijohto-osuuskunta

Tahmelan lähde ja Pispalan vesiosuuskunta Tahmelan lähde yli 100 vuotta sitten
Kuva: om Vapriikki

Vesi Rajaportin lähellä olevalle vesipostille tuli Pispalanharjun ylitse Tahmelan lähteeltä vuodesta 1905. Vuonna 1907 toimintansa aloittanut Pispalan Vesijohto-osuuskunta on Suomen vanhin vesiosuuskunta. Hermanni Lahtinen kuului uuden osuuskunnan hallitukseen.
Pumppuaseman pitkäaikaisen hoitajan Yrjö Wilenin poika Pekka Wilen kertoo lähteestä ja Pispalan vesiasioista. Lähteestä on runsaasti myös muuta aineistoa.

Avaa sivu

1910-luku

Lahtisten pojat olympiamitalisti Hugo ja Väinö
Kuva: om Maija Sumelius

Lahtiset rakentavat edelleen puuhakkaina tontillaan, ensin ns. Ompeliantalon ja sitten 1915 valmistuneen kivirakennussaunan. Pispalaan tulee sähkö ja Rajaportin taloihin vesijohdot.
Hermanni Lahtinen kuuluu Pirkkalan kunnallisvaltuustoon ja valitaan mm. toimikuntaan, jonka tehtäväksi tulee vastata Ylä-Pispalaan rakennettavasta kansakoulusta.
Lahtisten lapsista Hugo on maailmanluokan urheilijasankari, Fanny avioituu, ja Anna ja Toivo auttavat vanhempiaan kaupalla ja saunalla. Suomi itsenäistyy. Sauna on kansalaissodan melskeissä melkein tapahtumien keskipisteessä. 1919 Hermanni Lahtinen lunastaa Rajaportin tontin omakseen.
Tammerkoski-lehden tarinoissa tehdään satumainen matka Oksasen saunaan ja kylvetään venäläisten sotilaitten kanssa saunassa.

Avaa sivu

Onni Niemi

Pispalan hevosmies Onni Niemi
Kuva: Juhani Riekkola / Vapriikki

Onni ”Onska” Niemi syntyy 1919 ja todistaa poikasena Pispalanharjulta 1929 mm. Kuru-laivan traagisen haaksirikon Näsijärvellä. Onska oli sotien aikana kuusi vuotta kaukopartiomiehenä, olympiapyöräilijä, hevosmies – ja erityisesti viimeisinä vuosikymmeninään Rajaportin saunan tunnushahmo – olihan hän käynyt kylpemässä siellä lähes syntymästään saakka.

Avaa sivu

1920-luku

Lahtisten tytär Fanny Lindborg poikiensa Fannyn ja Otson kanssa
Kuva: om Ilona Linkova

Yhteissaunominen Rajaportilla loppuu, ja naisia ja miehiä erottaa tästä lähtien väliverho. Rajaportin saunan edessä kulkeva pääväylä Pispalan maantie oli joidenkin mielestä liian vilkas jo 20-luvulla.
Hugo Lahtinen voittaa Antwerpenin olympialaisissa 1920 viisiottelussa pronssimitalin.
Tarinointia Lahtisten ensimmäisestä 1890 Pispalaan rakentamasta ja edelleen käytössä olevasta talosta.
Tunnelmakuvauksia väkiluvultaan kasvavasta Pispalasta mm. varsin yleisistä tulipaloista.
Tammerkoski-lehden jutuissa käydään saunomassa Viinikassa ja Tammelassa Pinninkatu 14:ssa.

Avaa sivu

1930-luku

Pispalan valtatien kuhinaa 1930-luvulla
Kuva: O. Kanninen / Vapriikki

Lahtisten perhe pyörittää saunaa. Pispala liitetään Tampereeseen 1937. Hermanni Lahtinen kuolee 1938.
Ruuno Pennanen muuttaa Tampereelle 1936 ja saunoo Rajaportilla asuessaan Pispalassa 1940-luvulla. 1945 hän muuttaa pois Pispalasta ja saunoo seuraavan kerran Rajaportin saunassa 2011.
Tammerkoski-lehden tarinassa kylvetään mm. Amurin vanhassa Mustalahdenkadun saunassa.
Yleisiä saunoja on Tampereella joka kadunkulmassa.

Avaa sivu

Kissa-Alma

Kissa-Alma oli kaikkien tuntema Pispalan hahmo
 

Alma Raunio oli pitkäikäinen Rajaportin kylpijä, jonka kaikki Pispalassa tunsivat.

Avaa sivu

1940-luku

Rajaportin saunan miljöötä vuonna 1937
Kuva: Teuvo Mäkinen / Vapriikki

Saunanpitäjät Lahtiset olivat pidettyä väkeä Rajaportilla. Saunanpito oli sota-aikana hankalaa.
Väkeä saunassa riitti sekä itse kylpiessä että sitä pidettäessä pommisuojana.
”Posti-Pekka” Tuominen kertoo saunomisesta Rajaportilla 1940-luvulla. Maija Lehtonen ja Laila Mäkinen muistelevat Pispalaa pommitusten alaisena sota-aikana sekä Pispalan ensimmäistä Checker-taksia.
Tammerkoski-lehtien juttuvideoissa vieraillaan yleisessä saunassa sotien aikana 1942 ja käydään läpi kaupungin saunaoloja sekä uusien yleisten saunojen rakentamista. 1948 Irja Vilkman-Poutavaaralta ilmestyy novelli "Pispalassakin saunottelemassa".

Avaa sivu

1950-luku

Lahtisten tytär Fanny Lindborg vanhempana naisena
 

1950-luku on yleisten saunojen kulta-aikaa, mutta vuosikymmenen loppu edustaa samalla niiden suosion laskun alkua.
1950-luvulla Rajap