RAJAPORTINSAUNA-ARKISTO
Rajaportin sauna-arkisto
Tässä arkistossa voi saada tietoa ja kuulla tarinoita Rajaportin saunasta ja Tampereen muista yleisistä saunoista videoina ja äänitteinä.
Valokuvia on paljon erityisesti Pispalan saunayhdistyksen ajoilta alkaen 1989. Runsaasta artikkeli- ja asiakirja-arkistosta voi lukea kaikenlaisia saunoihin liittyviä juttuja vuosikymmenien varrelta.
Tampereella oli parhaimmillaan reilusti yli 100 yleistä saunaa. Kaupunki kiinnitti sotien jälkeen erityistä huomiota kaupungin ”saunaoloihin” eli yleisiin saunoihin ja rakensi saunataloja. Saunoja oli melkein joka korttelissa, ja yleiset saunat olivat kaupungissa monen sukupolven ajan mitä arkisin asia.
Saunat eivät olleet ainoastaan kylpykeskuksia, vaan myös sosiaalisia keskuksia. Äidit huolehtivat toinen toistensakin lapsista, ja lauteilla pysyi ajan tasalla sekä pienpaikallisista että maailman asioista. Aika usein lauteilla kuuli hyviä juttuja.
1880-luku
1880-luvun Tampereella oli noin 15 "vähäistä yleistä saunaa", joissa sekä saunan puoli että pukuhuone olivat yhteisiä sekä naisille että miehille.
Tammerkoski-lehden jutuissa muistellaan Nalkalan saunoja, joihin vankejakin tuotiin kylpemään kahleet jaloissa, sekä Tammerkosken rannalla olleita saunoja, joissa saunoessa kekseliäät lapset saattoivat uiden kosken yli saunoa yhtä aikaa kahdessa saunassa.
Rajaportin saunan tulevat perustajat Mooses Hermanni ja Maria Lahtinen muuttivat Tampereen seutuville.
Pikkupojat aukoivat Tampereen ja Pohjois-Pirkkalan välistä veräjää, "Rajaporttia".
1890-luku
1890 Mooses Hermanni ja Maria Lahtinen rakensivat ensimmäisen talonsa ja saunansa Pispalaan Pispalan maantien varrelle muutaman sadan metrin päähän Rajaportista. Sen jälkeen he vuokrasivat 1895 Rajaportin tontin Kaarilan kartanolta ja rakensivat sille 1898 valmistuneen komean kaksikerroksisen talon.
1891 syntynyt pariskunnan poika Hugo Lahtinen kertoo 1971 tallennetulla ääninauhalla vuolaasti etenkin Lahtisten ensimmäisestä saunasta ja elämästä 1890-luvun Pispalassa.
Tammerkoski-lehden jutuissa ylistetään paikallismurteella Juhannuskylän Patruun saunaa, josta saattoi vihta aataminlehtenä käydä kotio, sekä kuullaan muita saunatarinoita 1890-luvun Tampereelta.
Asiakirjoista voi tutustua mm. Lahtisen tekemään vuokrasopimukseen 1895.
Kupparit
Kuppaaminen oli Suomessa ainakin paikoitellen täysin yleistä vielä 1970-luvullakin. 1800-luvun lopulla se oli täyttä arkea: Tampereen yleisissä saunoissa kupparin työmaana oli lavon alus.
Ääninauhalta kuullaan tarinoita kuppaamisesta Pispalassa. Videoilta voidaan tutustua myös kuppauksen harjoittamiseen nyky-Suomessa.
Lehdistä tutkaillaan artikkeleita kuppauksesta 1870-1920
1900-luku
Lahtiset aloittavat kaupan ja leipomon ylläpidon Rajaportilla sekä oletettavasti rakentavat myös edellisen asuinpaikkansa kaltaisen pienen hirsisaunan yleiseksi saunaksi.
Rajaportilla asuneen seppä Davidsonin perheen perilliset muistelevat seutua 1900-luvulla.
Tahmelan lähde ja Pispalan Vesijohto-osuuskunta
Vesi Rajaportin lähellä olevalle vesipostille tuli Pispalanharjun ylitse Tahmelan lähteeltä vuodesta 1905. Vuonna 1907 toimintansa aloittanut Pispalan Vesijohto-osuuskunta on Suomen vanhin vesiosuuskunta. Hermanni Lahtinen kuului uuden osuuskunnan hallitukseen.
Pumppuaseman pitkäaikaisen hoitajan Yrjö Wilenin poika Pekka Wilen kertoo lähteestä ja Pispalan vesiasioista. Lähteestä on runsaasti myös muuta aineistoa.
1910-luku
Lahtiset rakentavat edelleen puuhakkaina tontillaan, ensin ns. Ompeliantalon ja sitten 1915 valmistuneen kivirakennussaunan. Pispalaan tulee sähkö ja Rajaportin taloihin vesijohdot.
Hermanni Lahtinen kuuluu Pirkkalan kunnallisvaltuustoon ja valitaan mm. toimikuntaan, jonka tehtäväksi tulee vastata Ylä-Pispalaan rakennettavasta kansakoulusta.
Lahtisten lapsista Hugo on maailmanluokan urheilijasankari, Fanny avioituu, ja Anna ja Toivo auttavat vanhempiaan kaupalla ja saunalla. Suomi itsenäistyy. Sauna on kansalaissodan melskeissä melkein tapahtumien keskipisteessä. 1919 Hermanni Lahtinen lunastaa Rajaportin tontin omakseen.
Tammerkoski-lehden tarinoissa tehdään satumainen matka Oksasen saunaan ja kylvetään venäläisten sotilaitten kanssa saunassa.
Onni Niemi
Onni ”Onska” Niemi syntyy 1919 ja todistaa poikasena Pispalanharjulta 1929 mm. Kuru-laivan traagisen haaksirikon Näsijärvellä. Onska oli sotien aikana kuusi vuotta kaukopartiomiehenä, olympiapyöräilijä, hevosmies – ja erityisesti viimeisinä vuosikymmeninään Rajaportin saunan tunnushahmo – olihan hän käynyt kylpemässä siellä lähes syntymästään saakka.
1920-luku
Yhteissaunominen Rajaportilla loppuu, ja naisia ja miehiä erottaa tästä lähtien väliverho. Rajaportin saunan edessä kulkeva pääväylä Pispalan maantie oli joidenkin mielestä liian vilkas jo 20-luvulla.
Hugo Lahtinen voittaa Antwerpenin olympialaisissa 1920 viisiottelussa pronssimitalin.
Tarinointia Lahtisten ensimmäisestä 1890 Pispalaan rakentamasta ja edelleen käytössä olevasta talosta.
Tunnelmakuvauksia väkiluvultaan kasvavasta Pispalasta mm. varsin yleisistä tulipaloista.
Tammerkoski-lehden jutuissa käydään saunomassa Viinikassa ja Tammelassa Pinninkatu 14:ssa.
1930-luku
Lahtisten perhe pyörittää saunaa. Pispala liitetään Tampereeseen 1937. Hermanni Lahtinen kuolee 1938.
Ruuno Pennanen muuttaa Tampereelle 1936 ja saunoo Rajaportilla asuessaan Pispalassa 1940-luvulla. 1945 hän muuttaa pois Pispalasta ja saunoo seuraavan kerran Rajaportin saunassa 2011.
Tammerkoski-lehden tarinassa kylvetään mm. Amurin vanhassa Mustalahdenkadun saunassa.
Yleisiä saunoja on Tampereella joka kadunkulmassa.
Kissa-Alma
Alma Raunio oli pitkäikäinen Rajaportin kylpijä, jonka kaikki Pispalassa tunsivat.
1940-luku
Saunanpitäjät Lahtiset olivat pidettyä väkeä Rajaportilla. Saunanpito oli sota-aikana hankalaa.
Väkeä saunassa riitti sekä itse kylpiessä että sitä pidettäessä pommisuojana.
”Posti-Pekka” Tuominen kertoo saunomisesta Rajaportilla 1940-luvulla. Maija Lehtonen ja Laila Mäkinen muistelevat Pispalaa pommitusten alaisena sota-aikana sekä Pispalan ensimmäistä Checker-taksia.
Tammerkoski-lehtien juttuvideoissa vieraillaan yleisessä saunassa sotien aikana 1942 ja käydään läpi kaupungin saunaoloja sekä uusien yleisten saunojen rakentamista. 1948 Irja Vilkman-Poutavaaralta ilmestyy novelli "Pispalassakin saunottelemassa".
1950-luku
1950-luku on yleisten saunojen kulta-aikaa, mutta vuosikymmenen loppu edustaa samalla niiden suosion laskun alkua.
1950-luvulla Rajaportin saunassa kylpeneet Seppo Leskinen, Ilkka Kuusniemi, Reino Hilden ja Johanssonin perheen jäsenet muistelevat saunaa tuolloin.
Vuoden 1954 Aamulehdessä vieraillaan kaupungin eri saunoissa, myös Rajaportilla. Tammerkoski-lehden juttuvideoilla käydään legendaarisessa ”Löyly”-saunassa sekä Amurin Suokadun saunassa.
Passarit
Passarit pesivät asiakkaita ja huolehtivat löylynheitosta. Rajaportin saunalla on passareita ollut myös tietyissä juhlissa viime vuosinakin.
Pispalan yleiset saunat
Pispalassa oli tietenkin muitakin yleisiä saunoja kuin Rajaportti, joista tässä esitellään muutamia.
1960-luku
Yleisten saunojen suosio lähti laskuun 1950-luvun loppupuolelta lähtien. Kaupunki pakkolunasti Rajaportin saunan 1965 Mäkikadun levennystä varten. Toivo kuoli 1960 ja Fanny 1969.
1960-luvulla saunassa kylpeneet, "kivenheiton ja vähän juoksun" päässä asuneet Veikko Lindström ja Seppo Koivunen muistelevat saunaa ja Pispalaa tuolloin.
Tammerkoski-lehden juttuvideolla ollaan 1960-luvulla yleisen saunan tunnelmissa.